Historia

Lahden karjalaisen siirtoväen keskuudessa heräsi vuoden 1940 lopulla ajatus oman kuoron perustamisesta. Aloitteentekijäksi mainitaan kauppias Annikki Kari. Perustava kokous oli 9. päivänä joulukuuta 1940. Kuoro sai nimekseen Lahden karjalaisten kuoro. Innostus kuorotoimintaan oli valtava, sillä kuorolaisia oli enimmillään yli yhdeksänkymmentä. Jatkosodan aikana kuoron toiminta oli pysähdyksissä useita vuosia mutta virisi uudelleen vuoden 1944 lopulla.

Vuonna 1945 kuoro rekisteröitiin nimellä Karjalan Kannel. Oman lipun se sai 1953. Vuonna 1958 kuoro häivytti nimestään karjalaisen heimotunnuksen ja otti nimekseen Lahden Laulajat. Huolimatta nimen muutoksesta kuoro vaalii edelleen karjalaista lauluperinnettä.

Nimenmuutoksesta johtuen kuoro sai uusia laulajia kuusikymmentäluvulla ja silloinen johtaja Kuisma Pesola valmensi kuoron monipuoliseksi sekakuoroksi, jonka tähtihetkiä olivat neljä A-sarjan voittoa Karjalan liiton kesäjuhlien yhteydessä pidetyissä kilpailuissa. Myöhemminkin kuoro on saanut tunnustusta esityksistään vaikka kesäjuhlien kuorokavalkadia ei järjestetä enää kilpailuna.

Kuoroyhteistyö ja matkat

Yhteistyötä Lahden Laulajat on tehnyt monien kuorojen ja yhteisöjen kanssa. Ahtialan-Koiskalan Ns:n Tanhuujien kanssa järjestettiin yhteisesiintymisiä kymmenen vuoden ajan. Kuoro on esiintynyt myös monissa karjalaisten pitäjäseurojen juhlissa. Yhteistyö Lahden seurakuntien kanssa on ollut vilkasta adventin, joulun ja pääsiäisen eri tilaisuuksissa. Lahden kaupungin järjestämiin kesäkonserttitapahtumiin kuoro on osallistunut usein. Lisäksi on käyty perinteisillä joulu- ja vapputervehdyksillä kaupungin eri laitoksissa. Lahden Laulajat on tehnyt lukuisia esiintymismatkoja ulkomaille, esim. Kölniin, Tallinnaan, Älesundiin, Västeräsiin, Randersiin, Lillehammeriin ja Siegeniin.

Vuonna 1992 kuoro teki matkan Saksaan, Siegeniin Pertti Laukkasen luomien yhteyksien ansiosta. Kaksi vuotta myöhemmin katolisen St. Peter- und Paul -kirkon kuoro teki vastavierailun Lahteen ja lauloi mm. Ristinkirkossa. Vuonna 1993 kuoro kävi myös Pertti Laukkasen johdolla Viipurin 700-vuotisjuhlilla, missä laulettiin Pietari-Paavalin kirkon jumalanpalveluksessa. Matka oli ikimuistoinen. Ulkomaisista yhteyksistä viimeisin oli virolainen "Lauluselts Mõnusalt", joka vieraili kuoron kutsumana Lahdessa vuonna 2007. Seuraavana vuonna Lahden Laulajat teki vastavierailun Pärnuun.

Kuoronjohtajien merkitys

Kuorolla on ollut onni saada hyviä laulunjohtajia. Pitkäaikaisin heistä oli Kerttu Lankinen, joka kaksikymmentä vuotta kestäneen johtajakautensa aikana loi kuoroon sen Lahden Laulajien hengen, joka sillä vielä nytkin on. Vaikeudet kuitattiin Kertun mielilauseella: "Ilo pintaan, vaik' syvän märkänis." Kolmenkymmenen viimeisen vuoden aikana johtajina ovat olleet Erkki Krohn, Pertti Laukkanen, Sakari Pulkkinen, Asta Engström, Pilvi Äikäs, Jyrki Honkonen, Marja Jäppinen, Saara Silvennoinen ja Minna Lamppu. Tällä hetkellä kuoroa johtaa musiikkipedagogi Anna Kaisa Iitti, joka aloitti syksyllä 2019.

Jokainen kuoronjohtaja on kehittänyt kuoron laulutaitoa ja musiikillista suuntaa. Erityisesti diplomilaulaja Sakari Pulkkisen vahvan ammattitaidon ansiosta on opittiin yhä enemmän kiinnittämään huomiota kuoron sointiin ja laulamisen tekniikkaan. Myöhemmät johtajat ovat myös olleet ammattitaitoisia ja saaneet kuoron musiikillisen tason paranemaan. Musiikkipedagogi Marja Jäppinen toimi kuoronjohtajana 2006 – 2013. Pedagogisilla taidoillaan, vaativalla kannustuksellaan ja innostavalla persoonallisuudellaan hän loi kuoroon kauniin soinnin sekä perinteisen kansanlaulun että uudemman kuorolaulun toteutuksessa.


Kuoronjohtajat ovat antaneet oman painotuksensa ohjelmistoon. Vuosikymmeninä kertyneeseen ohjelmistoon on tullut myös modernia, viihteellistä ja vieraskielistä kuoromusiikkia.  Ehkä eniten on laulettu suomalaiseen kansanlauluperinteeseen sovitettuja lauluja sekä suomalaisten säveltäjien tekemää kuoromusiikkia. Monet kuoronjohtajat ovat myös tehneet sovituksia kuorolle.

Kuoro Viipurissa 1993











Runollinen katsaus kuoron historiaan